Laivoista ja hevosista
#ajatukset , #musiikki , #taide
Löydän itseni yhä useammin kuuntelemasta Jehthro Tullin musiikkia. Liekö kyse vuodenajasta, iästä, jostain muusta tai molemmista.
Kysymyksiä, joihin voi olla vaikea vastata, mutta joista keskustelu on arvokasta.
#ajatukset , #musiikki , #taide
Löydän itseni yhä useammin kuuntelemasta Jehthro Tullin musiikkia. Liekö kyse vuodenajasta, iästä, jostain muusta tai molemmista.
Eräät mieleen painuneet vuorosanat ovat suosikkielokuvatani Arabian Lawrencesta. Sanat lausuu hahmo Auda Abu Tayi, joka on sotapäällikkö, ja ne kuuluvat näin (olen leikannut itselleni merkityksettömän osan pois):
“I am Auda Abu Tayi! – – The Turks pay me a golden treasure, yet I am poor! Because I am a river to my people!”
Martijn Doolaard puhui videollaan osuvasti pienten tai mietojen katastrofien olevan hyvästä niin yksilölle kuin yhteisöllekin. Hän käytti esimerkkinä poikkeuksellisen kovaa lumimyrskyä syrjäisellä seudulla.
Helposti ratkaistavat, mutta merkitykselliset ongelmat, tuovat rakentavaa vaihtelua elämään aiheuttamatta todellista varaa tai pysyvää vahinkoa. Yhteisössä ne pakottavat keskustelemaan naapurien kanssa. Avuntarvetta selvitetään toisilta ja vaurioita korjataan yhdessä. Kaikki tämä rakentaa luottamusta. Näistä jää myös viihdyttäviä ja ehkä opettavaisia tarinoita kerrottavaksi, mitkä sitovat yhteisöä tiiviimmäksi.
Lähteet
“Well, in our country,” said Alice, still panting a little, “you'd generally get to somewhere else—if you run very fast for a long time, as we've been doing.”
“A slow sort of country!” said the Queen. “Now, here, you see, it takes all the running you can do, to keep in the same place. If you want to get somewhere else, you must run at least twice as fast as that!“
Käytämme seuraavia työkaluja ja käytäntöjä perheemme arjen organisointiin. Onnistumisen edellytyksiä ovat olleet suunnitelmallisuus ja tätä tukeva ajattelutapa, sekä oman tyylin löytäminen “valmiiden ratkaisujen” sijaan.
Jaetut kalenterit
Tämä käytäntö on kaikista tärkein. Meillä on käytännössä kaksi jaettua kalenteria. Yksi perheen sisäisen sekä toinen myös isovanhemmille jaettu. Kullakin on tietysti myös henkilökohtainen kalenterinsa. Menot sekä tärkeät määräajat ja tehtävät laitetaan kalenteriin hyvissä ajoin. Jaetuilla kalentereilla tieto menoista on helppo jakaa perheen sisällä sekä tarvittaessa isovanhemmille. Omien ja yhteisten asioiden suunnittelu on vaivatonta, kun menot ja näiden riippuvuudet ovat kaikkien tiedossa hyvissä ajoin. Tapa on ollut osa arkeamme jo yli 10 vuoden ajan.
Asioiden ja tehtävien kirjaaminen ylös
Käytämme yhteistä työkalua tehtävien ja muiden hoidettavien asioiden ylös kirjaamiselle. Käytäntö varmistaa, etteivät tärkeät asiat unohdu. Asioiden organisoinnin kognitiivinen kuormitus kevenee huomattavasti, kun mieleen tulevat asiat voi ”dumpata” yhteiselle listalle. Yhteinen lista helpottaa kommunikointia ja delegointi on helppoa toisen estyessä. Asiat kirjataan siten, että ne ovat suoraan konkreettisia, sopivan kokoisia ja suoritettavissa olevia tehtäviä. Tämä vähentää tehtävien tekemisen lykkäämistä.
Sähköinen arkisto
Viemme keskeiset aineistot omaan sähköiseen arkistoon, jossa ne ovat pysyvästi säilössä ja helposti löydettävissä ja aina saatavilla. Työkalun keskeisiä ominaisuuksia ovat jaettavuus, skannaus sekä haku, joka ulottuu liitteiden sisältöön. Rehellisyyden nimissä arkistoa tarvitsee vähemmän nykyisin, kun tärkeät, esimerkiksi terveyteen liittyvät asiat hoidetaan sähköisesti.
Luin Ulkopoliittisen instituutin (UPI) työpaperin ”The EU and military AI governance: Forging value-based coalitions in an age of strategic competition” (luettavissa: https://www.fiia.fi/en/publication/the-eu-and-military-ai-governance?read).
Olen aina tuntenut itseni hieman ulkopuoliseksi. Nautin omasta rauhasta ja ajatuksistani. Tunnen oloni kotoisaksi omassa seurassani ja tarvitsen hiljaista aikaa.
” — for the first time since the inception of NATO, they will also have to consider how to ensure that the US has the capability to actually meet its commitments”
Näin päättyy Ulkopoliittisen instituutin Jyri Lavikaisen julkaisu “China as the second nuclear peer of the United States: Implications for deterrence in Europe” (luettavissa: https://www.fiia.fi/en/publication/china-as-the-second-nuclear-peer-of-the-united-states?read). Paperilla Yhdysvallat vaikuttavat täysin lyömättömältä sotilasmahdilta. Kuitenkin tilanne on kehittymässä sellaiseksi, jossa heidän huomionsa vääjäämättä tulee leviämään liian laajalle Euroopan kannalta, mikäli tilannetta ei kyetä saada haltuun.
Sanna Marinin ääneen lausuttu itsestäänselvyys (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010146076.html), “Putinista on päästävä eroon”, herätti jälleen kysymyksen siitä, miksei Suomen hallitus yhdessä Euroopan, ennen kaikkea, Saksan ja Ranskan kanssa, aseta samaa tavoitetta.
Luin Katleena Kortesuon kirjoituksen “Tiktok – Kiinan kybersota länttä vastaan” (https://eioototta.fi/tiktok-kiinan-kybersota-lantta-vastaan/). Teksti esittää hypoteesin, että Tiktok on Kiinan kansantasavallan vakoilun ja psykologisen sodankäynnin väline lännen heikentämiseksi. Vaikka Tiktok on yritys, paikallinen tiedustelulaki antaa käytännössä rajattoman pääsyn yritysten järjestelmiin ja tietoihin (https://www.canada.ca/en/security-intelligence-service/corporate/publications/china-and-the-age-of-strategic-rivalry/chinas-intelligence-law-and-the-countrys-future-intelligence-competitions.html). Teksti esittää myös kiinnostavan tiedon, että palvelu ei olisi Kiinassa lainkaan kansalaistensa käytettävissä, vaan heille tarjotaan “turvallisempi ja terveellisempi versio” Douyin. Kirjoittaja ei ole ajatustensa kanssa yksin. Muun muassa Yhdysvaltojen hallitus jakaa vastaavan huolen (https://www.defense.gov/News/News-Stories/Article/Article/3354874/leaders-say-tiktok-is-potential-cybersecurity-risk-to-us/).