Olen lukemassa Marcus Aureliuksen tiheää ajatusten kokoelmaa, jonka nimi on suomennettu muotoon “Itselleni”. Teoksessa on valtava määrä stoalaisen filosofian ajatuksia, enkä ole ajatellut kommentoida sitä yhtenä kokonaisuutena, vaan pikemmin yksittäisinä oppeina.
Marcus Aurelius kirjoittaa teoksessaan Itselleni (Marcus Aurelius, Itselleni (ISBN: 978-952-260-021-9)) seuraavasti: “— muodosta aina määritelmä tai kuvaus vaikutelman synnyttämästä kohteesta, niin, että näet millainen se on olemukseltaan, alastomana, kokonaisuutena ja osina, ja sano itseksesi sen nimi ja niiden nimet, joista se on muodostunut ja joiksi se hajoaa.
Kuulin tämän ensimmäistä kertaa elokuvassa Uhrilampaat joskus 2000-luvun alussa ja se jäi erääksi itselleni pitämäkseni ajattelun ohjenuoraksi. Elokuvassa sitaatti ei ollut täysin sama, mutta viestin ydin oli jäljellä: ymmärrä. Kun tarkasteltavaa asiaa systemaattisesti purkaa osiin ja määrittelee ne, alkaa moni sekava asia tuntua ymmärrettävämmältä, jopa yksinkertaiselta. Ehkä välillä liiankin, ja se riski tässä tietysti on. Kuitenkin näin tekemällä on mahdollista porautua kaiken sen tahattoman ja tahallisen kuorrutteen lävitse, joita asioilla on.
Mielestäni ohje palvele erityisesti ihmisten toimintana ja vuorovaikutussuhteisiin liittyvissä asioissa. Asioista puhutaan joskus epämääräisin, moniselitteisen tai mitääntarkoittavin käsittein. Se voi olla tahatonta ja tällöin saattaa johtua kertojan tietämättömyydestä. Vaarallisempaa se kuitenkin on silloin, kun se harhauttamista. Tällöin tämän entisen keisarin oppi on tärkeäksi avuksi.
Neuvonannon arvo perustuu luottamukseen, joka ansaitaan neuvojen korkealla laadulla. Jos neuvot ovat olleet hyviä, niitä voidaan tilata lisää. Huonoja neuvoja antaneita ei välttämättä haluta uudestaan neuvomaan. Neuvon arvon määrittele lopulta tilaaja itse, eikä niille ole välttämättä määriteltävissä tarkkoja kriteereitä. Jos yhteistyö on herättänyt luottamusta, sitä varmasti jatketaan todennäköisemmin. Voidaan kuitenkin olettaa, että hyvä neuvo on sellainen, joka on auttanut tilaajan ongelmassa ja hyvät neuvot rakentavat luottamusta.
Kun keskustelin tästä ystäväni kanssa, hän referoi mielestäni osuvasti Macchiavellia seuraavasti: “Jos ei ymmärrä jotain, on usein vaikea tietää keneltä neuvoa kannattaa pyytää. Ja usein neuvosta voi olla mahdotonta sanoa oliko se hyvä vai ei. Joskus asiat menevät hyvin tuurilla, ja joskus huono tuuri tekee hyvätkin neuvot turhiksi.”
Eräät mieleen painuneet vuorosanat ovat suosikkielokuvatani Arabian Lawrencesta. Sanat lausuu hahmo Auda Abu Tayi, joka on sotapäällikkö, ja ne kuuluvat näin (olen leikannut itselleni merkityksettömän osan pois):
“I am Auda Abu Tayi! – – The Turks pay me a golden treasure, yet I am poor! Because I am a river to my people!”
Martijn Doolaard puhui videollaan osuvasti pienten tai mietojen katastrofien olevan hyvästä niin yksilölle kuin yhteisöllekin. Hän käytti esimerkkinä poikkeuksellisen kovaa lumimyrskyä syrjäisellä seudulla.
Helposti ratkaistavat, mutta merkitykselliset ongelmat, tuovat rakentavaa vaihtelua elämään aiheuttamatta todellista varaa tai pysyvää vahinkoa. Yhteisössä ne pakottavat keskustelemaan naapurien kanssa. Avuntarvetta selvitetään toisilta ja vaurioita korjataan yhdessä. Kaikki tämä rakentaa luottamusta. Näistä jää myös viihdyttäviä ja ehkä opettavaisia tarinoita kerrottavaksi, mitkä sitovat yhteisöä tiiviimmäksi.
Lähteet
video “#104 Stone Floor Finished” on katsottavissa:
“Well, in our country,” said Alice, still panting a little, “you'd generally get to somewhere else—if you run very fast for a long time, as we've been doing.”
“A slow sort of country!” said the Queen. “Now, here, you see, it takes all the running you can do, to keep in the same place. If you want to get somewhere else, you must run at least twice as fast as that!“
Käytämme seuraavia työkaluja ja käytäntöjä perheemme arjen organisointiin. Onnistumisen edellytyksiä ovat olleet suunnitelmallisuus ja tätä tukeva ajattelutapa, sekä oman tyylin löytäminen “valmiiden ratkaisujen” sijaan.
Jaetut kalenterit
Tämä käytäntö on kaikista tärkein. Meillä on käytännössä kaksi jaettua kalenteria. Yksi perheen sisäisen sekä toinen myös isovanhemmille jaettu. Kullakin on tietysti myös henkilökohtainen kalenterinsa. Menot sekä tärkeät määräajat ja tehtävät laitetaan kalenteriin hyvissä ajoin. Jaetuilla kalentereilla tieto menoista on helppo jakaa perheen sisällä sekä tarvittaessa isovanhemmille. Omien ja yhteisten asioiden suunnittelu on vaivatonta, kun menot ja näiden riippuvuudet ovat kaikkien tiedossa hyvissä ajoin. Tapa on ollut osa arkeamme jo yli 10 vuoden ajan.
Asioiden ja tehtävien kirjaaminen ylös
Käytämme yhteistä työkalua tehtävien ja muiden hoidettavien asioiden ylös kirjaamiselle. Käytäntö varmistaa, etteivät tärkeät asiat unohdu. Asioiden organisoinnin kognitiivinen kuormitus kevenee huomattavasti, kun mieleen tulevat asiat voi ”dumpata” yhteiselle listalle. Yhteinen lista helpottaa kommunikointia ja delegointi on helppoa toisen estyessä. Asiat kirjataan siten, että ne ovat suoraan konkreettisia, sopivan kokoisia ja suoritettavissa olevia tehtäviä. Tämä vähentää tehtävien tekemisen lykkäämistä.
Sähköinen arkisto
Viemme keskeiset aineistot omaan sähköiseen arkistoon, jossa ne ovat pysyvästi säilössä ja helposti löydettävissä ja aina saatavilla. Työkalun keskeisiä ominaisuuksia ovat jaettavuus, skannaus sekä haku, joka ulottuu liitteiden sisältöön. Rehellisyyden nimissä arkistoa tarvitsee vähemmän nykyisin, kun tärkeät, esimerkiksi terveyteen liittyvät asiat hoidetaan sähköisesti.
