Kutsu konkreettisemman politiikan tekemiseen
Teollisuutemme vanheneminen, ilmastonmuutos, sodat diplomatian jatkeena ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen katoaminen ovat muuttaneet ja muuttavat Suomea pysyvällä tavalla. Tässä tilassa demokratian ja mielipiteenvapauden on kriittistä ja sen säilyminen edellyttää aktiivista, konkreettista työtä. Tuon työn voimanlähteenä on pirteä talous. Vaikka valtio ei voi pakottaa innovaatiota, se voi käyttää keinojaan luoda niiden syntymiselle tosiasiat huomioon ottaen parhaat mahdolliset edellytykset. Tämä tulisi olla sen eräs keskeinen tehtävä. Meillä Suomessa meidän tulisi tehdä tätä paremmin.
Ajattelen olevani liberaali, mutta huomaan olevani monella tapaa konservatiivinen. Iän myötä konservatismi lisääntyy. Ajattelen sen johtuvan tiedon, niin tutkitun kuin kokemusperäisen, lisääntymisestä. Ideologia ei ole toteutettavissa oleva strategia. Seuraavassa on lista ehdotuksiani muutoksiksi. Tämä ehdotus ei ole lopullinen, kokonaisuudessaan toteutettavissa tai vailla virheitä. Ajattelen sen olevan ajassa elävä lista ajatuksistani keskeisistä ongelmistamme ja niiden mahdollisista ratkaisuista.
Osa ehdotuksista on konkreettisempia kuin toiset. Niitä yhdistää kuitenkin niiden edellytys uudistaa Suomen sisäpolitiikkaa paljon. Vanha järjestelmä ei välttämättä kykene luomaan uuden maailman ongelmien edellyttämiä ratkaisuja. Lisäksi ehdotusten toteutus edellyttäisi ison kansanosan mandaattia ja yli hallituskausien ja sukupolvien jatkuvaa yhteistyötä. Osa muutoksista vie sukupolvia. Tämä taas edellyttää monen poliittisen tabun rikkomista sekä nykyisen järjestelmän ongelmien ymmärtämistä ja hyväksymistä riittävän samalla tavalla. Mielestäni meillä ei ole edes keinoa toteuttaa tällaista tällä hetkellä.
Ehdotukset
Kansantalous
- Emme tiedä, milloin taloutemme kääntyy (merkittävään) kasvuun. Koska emme voi pakottaa innovaatioita, meidän tulee keskittyä niiden syntymisen mahdollisuuden maksimoimiseen, niiden kannattavaksi liiketoiminnaksi muuttamisen mahdollistamiseen ja vain välttämättömiin menoihin.
- Keskeisimpiä tekijöitä tässä ovat demokraattinen yhteiskunta ja korkeatasoisesta koulutuksesta seuraava korkea osaaminen. Emme siis voi leikata koulutuksesta, terveydenhuollosta, puolustuksesta tai perusinfrastruktuurista. Kaikesta muusta voimme leikata.
- Luonnonvarojen päätyminen ulkomaalaisille omistajille tulee estää ja niitä tulisi hyödyntää kansallisesti strategisemmin. Valtion tulisi investoitava kansallisen yksityisen sektorin kanssa kaivostoimintaan, jotta arvokkaat mineraalit saadaan hyödyttämään Suomen kansantaloutta. Mineraalien viennillä voisimme saada tarvittavia tuloja. Tällä tavalla voimme itse myös päättää sen kestävyyden tason, jolla tätä maaperällämme tehdään. Valtion tulisi investoisi raaka-aineiden keräämiseen kestävällä tavalla ja tukisi yksityistä sektoria synnyttämään kotimaista kaivosteollisuutta. Verovaroin tehtyjen investointien päätyminen yksityiseen (ja mahdollisesti ulkomaiseen) omistukseen tulisi estä lainsäädännöllä.
- Verotusta ja kannustimia on muutettava siten, että investoiminen toiminnan kehittämiseen, kasvattamiseen ja paikalliseen työllistämiseen toimintojen myymisen sijaan olisi kannattavampaa. On järjetöntä, että vähänkin menestyvät liiketoiminnat myydään ulkomaisille sijoittajille niiden kasvuun uskomisen sijaan.
- Olemassa olevaa erityisosaamista tulisi hyödyntää röyhkeämmin. Esimerkiksi puolustusteollisuuden ja jäänmurtajien kauppaa voisi edistää opportunistisemmin.
- Suomen tulee auttaa luomaan sellaista teollisuutta, jolle on kysyntää ja joka samalla hyödyttää kansallisia tavoitteitamme muilla tavoin. Julkisen ja yksityisen sektorien tulisi laatia ja toimeenpanna yhteinen, yli hallituskausien kantava, toimintasuunnitelma seuraavien teollisuuden osa-alueiden kasvattamiseksi: puolijohteet ja virtapiirit (”Euroopan Taiwan”), ampumatarvikkeet (tuleva ruutitehdas on hyvä esimerkki), sotilas- ja siviilikäyttöön tarkoitettujen drone-laitteiden tuotanto (laitteet ja ohjelmistot), energiateollisuuden innovaatiot, kuten pienoisydinvoimalat ja riittävä lääketeollisuus huoltovarmuuden kannalta.
- Lisäksi Suomen kannattaisi edistää Pohjoismaisen puolustusteollisuuden klusterin perustamisen ajamista. Yhteistä teollisuutta ja maantieteellisiä intressejä tulisi hyödyntää strategisemmin.
- Koska emme voi olla kokoamme suurempia, meidän tulisi suhteellisen edun näkökulmasta keskittyä muutamaan teollisuuden alaan, jossa voimme olla vähintään Euroopan talousalueella merkittävä toimija. Samalla nämä teollisuuden alat edistäisivät kansallisia etujamme kansantalouden, puolustuksen ja ympäristön näkökulmista.
- Yrittämisen helpottaminen. Yrittämisen tulisi olla aina parempi vaihtoehto, kuin olla tekemättä mitään. Yrittämisen tulisi olla myös houkutteleva vaihtoehto palkkatyölle. Tuotekehitykseen, paikalliseen tuotantoon ja työllistämiseen ja liiketoiminnan kasvattamiseen investoiminen tulisi olla aina johdon palkitsemista parempi vaihtoehto. Tätä tulisi ohjata kannustimilla.
Puolustus
- Suomen on ylläpidettävä omaa uskottavaa puolustusta, joka nojaa laajaan reserviin. Se on yksityisarmeijaa tehokkaampi ja demokratian säilymisen kannalta parempi vaihtoehto.
- Puolustusta tulee tehdä yhteistyössä keskeisten kumppanimaiden kanssa. Näitä ovat maat, joilla on samat maantieteelliset intressit ja/tai riittävä sotilaallinen suorituskyky omien tavoitteidemme turvaamiseksi. Tämä tarkoittaa läheistä yhteistyötä muun muassa Ruotsin ja Viron kanssa. Euroopan keskeisten turvallisuuspoliittisten toimijoiden kanssa on taas tehtävä yhteistyötä valvonnan, harjoitusten, tiedustelutiedon ja puolustusteollisuuden saroille. Keskeisiä kumppanimaita ovat: Ruotsi, Norja ja Viro (ovat lähellä ja jakavat Venäjän rajan), Puola (yhteinen vihollinen), UK, Saksa ja Ranska (paikalliset merkittävät sotilasmahdit).
- NATO on bonus, jonka varaan puolustusta ei voi jättää.
- Omasta ydinaseesta keskustelun voisi aloittaa. Maailma ilman ydinaseita olisi paras, mutta sitä odotellessa ne maat, joilla ei niitä ole, eivät ole ilman enempää turvassa. Oma ydinase kannattaisi toteuttaa salassa ja tulla asian kanssa esille vasta kun se/ne on tehty.
- On hyväksyttävä, että Kiina ja Venäjä hyväksikäyttävät avoimen yhteiskuntamme heikkouksia ja omia kansalaisiaan maassamme. On valitettava tosiasia, että näistä maista tulevat henkilöt ja heidän yrityksensä ja omistuksensa maassamme muodostavat eri kokoisia turvallisuusuhkia.
Ympäristö
- Ideologinen ympäristöpolitiikka on korvattava käytännöllisellä. Meidän on huolehdittava siitä, että oma ympäristömme pysyy hyvässä kunnossa ja asuttavana. Se olkoon paras esimerkki, mitä voimme antaa.
- Samaan aikaan meidän tulee mahdollistaa sellainen teollisuus, jonka varassa voimme ylipäätään omia keskeisiä poliittisia instituutioitamme. Koska emme voi tai edes halua kollektiivisesti elää linkolalaisessa maailmassa, emme voi rajoittaa omaa kilpailukykyämme liikaa.
- Kun vesi nousee, maailma muuttuu joka tapauksessa. Suurin osa ei tee mitään ennen tätä. Tuossa maailmassa vahva kansantalous selviää heikkoa todennäköisemmin.
Maahanmuutto
- On hyväksyttävä, että maahanmuuttopolitiikkamme on ollut epäonnistunutta. Se on ollut sekoitus suunnitelmattomuutta ja idealismia, joiden tuloksena olemme saaneet sen monia huonoja puolia (työttömyyttä, rauhattomuutta ja yhteiskunnallisia lisäkustannuksia).
- Suomi tarvitsee sekä tärkeää suorittavaa työtä että korkean jalostusasteen tekeviä maahanmuuttajia ja sellaista osaamista, joka kääntyy Suomessa suomalaisissa yrityksissä kannattavaksi liiketoiminnaksi. Tulisi hyväksyä itsekäs ja käytännöllinen lähestyminen. Suomi on liian pieni talous ylläpitämään idealistista lähestymistä.