Leviathanin kahleista, juoksusta ja yhtenäisyydestä
“Well, in our country,” said Alice, still panting a little, “you'd generally get to somewhere else—if you run very fast for a long time, as we've been doing.”
“A slow sort of country!” said the Queen. “Now, here, you see, it takes all the running you can do, to keep in the same place. If you want to get somewhere else, you must run at least twice as fast as that!“
Acemoglu ja Robinson kirjoittavat kirjassaan Kapea käytävä vallasta seuraavasti: “Jos valtion ja eliitin valta kasvavat valtiossa liian suureksi, päädytään despoottiseen Leaviathaniin. Jos se heikkenee, Leviathan katoaa.” Leviathanilla he tarkoittavat poliittista eliittiä, kuten hallitsijoita, poliitikkoja ja johtajia, sekä niihin suhteettoman paljon vaikuttavaa taloudellista eliittiä. Kirjan keskeisin argumentti on Leviathanin “kahlitsemisen” merkityksessä. Se tarkoittaa valtion ja yhteiskunnan keskinäinen vallan pitämistä tasapainossa. Valtio ei saisi alistaa yhteiskuntaa, eikä päinvastoin.
Tämän mahdollistamiseksi on tehtävä yhteistyötä, joka edellyttää koko yhteiskunnan laajaa osallistumista politiikkaan. Tämä on huomattavan vaikeaa jakautuneessa yhteiskunnassa. Jos yhteiskunta jakautuu, voi siitä seurata sen “jakautuminen itseään vastaan”: yhteiskunta lakkaa toimimasta kollektiivisesti epäilee kaikkia, jotka yrittävät vaikuttaa politiikkaan. Tämä on äärimmäisen vaarallista. Onhan Leviathanin kahlitsemisessa kyse juuri laajasta yhteistyöstä ja osallistumista politiikkaan, osallistumisen keskittymisen sijaan.
Acemoglu ja Robinson esittävät kahlitun Leviathanin olevan samassa tilassa, kuin organismit Punaisen kuningattaren hypoteesissa: valtio ja yhteiskunta ovat jatkuvassa kilpajuoksussa keskenään, sillä jos juoksu pysähtyy, lähtee Leviathan luisumaan irti kahleistaan. He esittävät, että kahleiden säilyttäminen on jatkuvaa työtä, joka vaatii yhä enemmän työtä pysyäkseen edes ennallaan. Kuten Liisa ihmemaassa joutui juoksemaan pysyäkseen paikallaan.
Parantaaksemme maailmaa meidän olisi kyettävä juoksemaan kaksinkertaista vauhtia Leviathaniin nähden. Tämä ei ole mahdollista, ilman massiivista yhteistyötä. Se taas edellyttäisi täysin yhtenäistä näkemystä siitä, mitä “parempi maailma” olisi. Tämä ei ole mahdollista saavuttaa ilman konkreettista, ymmärrettävissä olevaa, yhteistä eksistentiaalista uhkaa.
Lähteet
- Carroll, Lewis: Through the Looking-Glass and What Alice Found There, Chapter 2
- Daron Acemoğlu, James A. Robinson, The Narrow Corridor: States, Societies, and the Fate of Liberty