Elämästäni: kuuntelemisesta
Kuuleminen ja kuunteleminen ovat eri asioita, kuten me kaikki ymmärrämme. Toisin kuin kuulemisessa, kuuntelussa voi tulla paremmaksi monella tavalla. Vuorovaikutustilanteet vaihtelevat osallistujien mukaan ja niihin vaikuttavat muun muassa henkilökohtaiset taipumukset, vireystila ja stressi. Samat keinot eivät toimi kaikille, mutta tässä on eräs, joka on toiminut läheisteni kanssa.
Kun huomaamme kokemuksesta siirtyvämme kohti keskustelua, joka voi olla meille hankala, kerromme aluksi toiselle:
1. Haluan sinun vain kuuntelevan (”Haluan vain purkaa ajatuksiani ääneen jollekin. En halua apua tai tukea, vain peiliä, jolle jutella.”),
2. Haluan sinun olevan samaa mieltä kanssani (”Haluan tukea valinnalleni. Toivon, että olet vain samaa mieltä kanssani, ajattelitpa asiasta mitä hyvänsä.”) tai
3. Haluan sinun auttavan ratkaisemaan ongelman (”Minulla on tämä vaikea tilanne, josta en oikein saa kiinni. Auttaisitko minua ratkaisemaan sen?”).
Minulla on taipumus lähteä ratkaisemaan ongelmia, jolloin aiheutin ongelmia erityisesti kohtien yksi ja kaksi tilanteissa. Kun keskustelun odotukset ja tavoitteet on lausuttu ääneen, on läsnäolo ja aktiivinen kuunteleminen kaltaiselleni helpompaa.